A-Vitamiini (iho-, silmä-, limakalvo- ja immuunipuolustusvitamiini)

A-Vitamiini (iho-, silmä-, limakalvo- ja immuunipuolustusvitamiini)

7.4.2021 | marja.vesikko@gmail.com

A-vitamiini, iho-, silmä-,limakalvo- ja immuunipuolustusvitamiini

A-vitamiini on elimistölle välttämätön ja elintärkeä rasvaliukoinen vitamiini ja antioksidantti, joka toimii elimistössä yhdessä mm. C- ja E-vitamiinin kanssa. A-vitamiini on oikeastaan yleisnimitys joukolle molekyylejä, joilla on sama biologinen vaikutus kuin retinolilla. A-vitamiinin erilaisia luontaisia muotoja ovat jotkin retinoidit ja karotenoidit. Lisäksi on kehitelty synteettisiä keinotekoisia A-vitamiineja, joista osa on lääkkeitä.

Karotenoidit ovat varsinaisen A-vitamiinin esiasteita, joita keho kykenee vaihtelevasti muuntamaan A-vitamiiniksi, joskin niillä on elimistössä antioksidanttisia ominaisuuksia myös sellaisenaan.

 

A-vitamiinin lähteet ravinnosta

Hyviä lähteitä A-vitamiinille ovat mm. maksaruoat, rasvainen kala, mädit, voi ja juustot. A-vitamiinien esiasteita karotenoideja saadaan mm. monista keltaisista, punaisista ja tummanvihreistä kasviperäisistä ruoista, kuten porkkanasta, paprikasta ja lehtikaalista. On yksilöllistä, miten hyvin kunkin keho pystyy muokkaamaan karotenoideja A-vitamiiniksi. On siis mahdollista, että kokonaan kasviperäisellä ruokavaliolla ollessa joillekin saattaa tulla puutetta A-vitamiinista.

A-vitamiinin saantisuositukset ja liikasaanti

Eri lähteiden mukaan aikuinen tarvitsee A-vitamiinia n. 800µg päivässä ja ylimpänä saantisuosituksena pidetään n. 3000µg päivässä. Karotenoideille ei ole määritelty ylimpiä saantisuosituksia.

Äärimmäisissä liikasaantitapauksissa voi esiintyä myrkytysoireita, jotka voivat liikasaannin jatkuessa teoriassa johtaa jopa kuolemaan, mutta normaalit annokset A-vitamiinia ruoasta tai ravintolisistä eivät aiheuta myrkytystilaa.

Raskauden aikana, varsinkin raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana on hyvä välttää saamasta liikaa A-vitamiinia, koska liikasaanti voi raskauden aikana vahingoittaa sikiötä ja aiheuttaa epämuodostumia. Raskaudenaikainen tarve on kuitenkin silti 800µg päivässä, joten syitä A-vitamiinin normaalimäärän välttelyyn ei ole kun huolehtii ettei ota liian isoja A-vitamiiniannoksia ravintolisistä tai syö esimerkiksi erittäin A-vitamiinipitoista ruokaa, kuten maksaruokaa. Neuvoloista saa tarkemmat ja kulloinkin ajantasaiset ohjeet.

A-vitamiinin puutos

A-vitamiinin puutos voi aiheutua A-vitamiinin liian vähäisestä saannista ruoasta tai sen heikosta muunnosta karotenoidilähteistä. A-vitamiinia voi myös olla tarpeeksi kehossa, mutta se ei mene elimistön käyttöön, jos elimistöllä on proteiinivajetta johtuen proteiinien saannin heikkoudesta ruokavaliossa tai heikentyneestä ruoansulatuksesta. Jos rasvat imeytyvät syystä tai toisesta huonosti tai ruokavalio on hyvin vähärasvainen, voi tulla pulaa myös rasvaliukoisista vitamiineista, kuten A-vitamiinista.

A-vitamiinin puutoksen oireita ja seurauksia voi olla vakavasta A-vitamiinipuutoksesta johtuva sokeus esimerkiksi köyhissä ja kehittyvissä maissa, silmien ja limakalvojen kuivuus ja haavaumat, hämäräsokeus, ihottuma, fertiliteettiongelmat, heikko immuunipuolustus ja infektioherkkyys.
A-vitamiinilla on merkityksensä myös kilpirauhashormonien, D-vitamiinin ja monityydyttymättömien rasvahappojen hyödyntämiselle elimistössä.

Nina Saine, ravintoterapeutti

tietolaatikko:

A-vitamiinin sallitut terveysväittämät:

A-vitamiini edistää normaalia rauta-aineenvaihduntaa
A-vitamiini edistää limakalvojen pysymistä normaaleina
A-vitamiini edistää ihon pysymistä normaalina
A-vitamiini edistää immuunijärjestelmän normaalia toimintaa
A-vitamiini osallistuu solujen erikoistumisprosessiin.

Lue lisää A-vitamiinista mm. Duodecimin julkaisemasta Ravitsemustiede-kirjasta tai englanninkielisestä Wiley-Blackwellin julkaisemasta Introduction to Human Nutrition-kirjasta