Jodi

Jodi

29.10.2020 | Nina Saine

Moni tuntee jodin riittävän saannin merkityksen kilpirauhasen kannalta. Jodi on alkuaine, jota on kilpirauhashormonin rakenteessa, eli kilpirauhashormonia ei kyetä muodostamaan kehossa, jos jodia puuttuu. Kilpirauhashormonien nimet T4 (tyroksiini eli tetrajodityroniini) ja T3 (trijodityroniini) kertovat jodiatomien lukumäärän, joka niissä on. Varastohormonissa T4 on neljä jodiatomia ja aktiivisessa kilpirauhashormonissa T3 on kolme jodiatomia.

kuva: Pixabay

Jodia ei tarvita vain kilpirauhashormonien valmistamiseen. Muutkin rauhaskudokset kuin kilpirauhanen, samoin kuin myös iho tarvitsevat jodia. Jodi on tärkeää mm. rintakudoksen, keuhkojen, munasarjojen, kohdun, eturauhasen ja kivesten normaalille toiminnalle. Näiden kudoksien toiminta voi häiriytyä tai heikentyä jos jodia ei ole saatavissa riittävästi.

Jodin saantisuositus on 150µg päivässä, mutta kuten monien muidenkin saantisuositusten kohdalla, tämä saantimäärä on lähinnä minimi, jonka tarkoituksena on pitää poissa vakavimmat tuon ravintoaineen puutoksen tuottamat oireet, kuten jodin kohdalla struuma, jossa kilpirauhanen voi kasvattaa kokoaan niin että kudoksen kasvu näkyy selvästi kaulalla ja kasvaessaan sisäänpäin saattaa haitata myös hengittämistä tai nielemistä. Jodin vähimmäissaanti ei välttämättä tarkoita samaa kuin jodin optimaalinen saanti varsinkaan yksilöiden kohdalla.

Eri lähteiden mukaan jodin ylin turvallinen saantisuositus on 1000-1200µg päivässä. Tässä on kuitenkin huomioitava, että jodia saadaan ravinnosta aterioiden mukana pitkin päivää, eli ravintolisistäkin jodin saanti varsinkin vähimmäissuositusta vähän isommilla annoksilla voi olla hyvä jakaa kahteen tai useampaan ottokertaan. Esimerkiksi 400-600µg:n saanti jodia ravintolisistä päivän aikana on varsin turvallinen ja maltillinen määrä kun ottaa huomioon, että saamme jodia jonkin verran myös ruoastamme.

Jodin lähteitä ruokavaliossamme ovat mm. merilevät, maitotuotteet, merikalat, merenelävät ja mäti. Jodin liikasaanti saattaa vahingoittaa kilpirauhasta, varsinkin jos on puutetta seleenistä. Lue lisää seleenistä tästä (linkki) Joissain merilevissä saattaa olla hyvin runsaastikin jodia, joten tämä kannattaa ottaa huomioon siinä millaista merilevää ruoanvalmistukseen käyttää, kuinka paljon ja kuinka usein.

Nina Saine, ravintoterapeutti

lisätietoa:

Jodinpuutos

Oireita, jotka saattavat kieliä jodin puutoksesta:
Väsymys, paleluherkkyys, taipumus nestekystiin jossakin kohdin kehoa (kuten rinnat tai munasarjat), ongelmia rauhaskudoksissa eri puolella kehoa, painonhallinnan vaikeudet, kuiva hilseilevä iho, hiustenlähtö, fertiliteettiongelmat, hidastunut käsityskyky, ongelmat muistaa ja oppia.

Kilpirauhassairauksien lisäksi mm. astma ja monirakkulaiset munasarjat, samoin kuin toistuvat keskenmenot saattavat liittyä jodin puutokseen. Jodinpuutos ja sen oireet kehittyvät tavallisesti hyvin hitaasti vuosien tai vuosikymmenten kuluessa ja saattavat muistuttaa kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita. Monilla, joilla on jodin puutos, on myös jokin kilpirauhassairaus.

Tuote-ehdotuksia:

Solgar merilevävalmiste

Hiushivenainetutkimus (Asiantuntija ei tee mittauksen perusteella lääketieteellisiä diagnooseja, mutta testi mittaa myös jodin pitoisuutta hiuksessa):